Ebrahim Raisi

Ebrahim Raisi
Ebrahim Raisi vuonna 2024.
Iranin presidentti
4. elokuuta 2021 – 19. toukokuuta 2024
Edeltäjä	Hasan Ruhani
Seuraaja	Mohammad Mokhber (vt.)
Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtaja
7. maaliskuuta 2019 – 2021
Edeltäjä	Sadeq Larijani
Iranin valtakunnansyyttäjä
23. elokuuta 2014 – 1. huhtikuuta 2016
Edeltäjä	Gholam-Hossein Mohseni-Eje'i
Seuraaja	Mohammad Jafar Montazeri
Iranin korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja
27. heinäkuuta 2004 – 23. elokuuta 2014
Edeltäjä	Mohammad-Hadi Marvi
Seuraaja	Gholam-Hossein Mohseni-Eje'i
Henkilötiedot
Syntynyt	14. joulukuuta 1960 Mašhad, Iran
Kuollut	19. toukokuuta 2024 (63 vuotta) Varzaqan, Iran
Arvonimi	Sayyid
Puoliso	Jamileh Alamolhoda (1983–2024)
Lapset	2
Tiedot
Nimikirjoitus
Sotilaspalvelus
Lempinimi	Teheranin teurastaja
Aiheesta muualla
raisi.ir
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Sayyid Ebrahim Raisol-Sadati^[1] (pers. ‏ابراهیم رئیس‌الساداتی‎, Ebrāhim Ra’isolsādāti; 14. joulukuuta 1960 – 19. toukokuuta 2024) eli Ebrahim Raisi (pers. ‏ابراهیم رئیسی‎, Ebrāhim Ra’isi) oli iranilainen faqih (šarian asiantuntija) ja konservatiivipoliitikko, joka toimi Iranin presidenttinä vuosina 2021–2024. Sitä ennen hän toimi vuodesta 2019 alkaen maansa korkeimman oikeuden puheenjohtajana sekä vaikutusvaltaisen uskonnollisen säätiön Astan Quds Razavin johtajana. Raisi oli ehdolla jo vuoden 2017 presidentinvaaleissa, joissa hän jäi toiselle sijalle hävittyään Hasan Ruhanille.

Raisi kuoli helikopterionnettomuudessa 19. toukokuuta 2024.^[2]

Tausta ja yksityiselämä

Raisi syntyi 14. joulukuuta 1960 islamilaisen papin poikana Mašhadissa.^[3] Hän menetti isänsä ollessaan viisivuotias, jonka jälkeen hän matkusti Qomiin opiskelemaan uskontoa.^[4]

Vuonna 1983 Raisi meni naimisiin Jamileh Alamolhodan kanssa. Parille syntyi kaksi tytärtä.^[1]

Ura faqihina

Iranin vallankumouksen jälkeen vuonna 1979 Raisi valittiin 70 lahjakkaan opiskelijan joukosta erikoiskoulutettavaksi tärkeisiin lakivirkoihin. 20-vuotiaana hän oli Karajin apulaissyyttäjä.^[3] Vuonna 1985 hänet nimitettiin Teheranin apulaissyyttäjäksi.^[5] Virassa toimiessaan hän vastasi myös tuhansien poliittisten vankien teloituksista vuonna 1988.^[4] Näihin aikoihin viitaten Raisista käytettiin myös nimitystä Teheranin teurastaja.^[6][7]

Ali Khamenein nousun myötä Raisi yleni Teheranin yleiseksi syyttäjäksi vuonna 1989. Viisi vuotta myöhemmin hän sai johtaakseen korruptionvastaisen valtiollisen toimielimen.^[3] Vuonna 2004 hänestä tuli Iranin korkeimman oikeuden varapuheenjohtaja, jollaisena hän toimi kymmenen vuotta, kunnes siirtyi valtakunnansyyttäjäksi.^[5] Vuonna 2016 hän siirtyi Astan Quds Razavin johtajaksi ja asiantuntijaneuvoston jäseneksi toiselle kaudelleen.^[3]

Yksi Raisin faqihin uran nousua selittävä tekijä on hänen syntyperänsä: hänen nimensä osa Sayyid on islamilainen titteli, jonka kantaja jäljittää sukutaustansa profeetta Muhammediin. Esimerkiksi Raisin käyttämä musta turbaani on merkki tästä sukulaisuussuhteesta profeettaan.^[1][8][9]

Poliittinen ura

Raisi asettui vuonna 2017 ehdolle presidentinvaaleissa. Hän lupasi vaalikampanjassaan luoda miljoonia työpaikkoja, vähentää korruptiota sekä avustaa köyhiä. Hän myös halusi ajaa toiselle kaudelle pyrkinyttä presidentti Hasan Ruhania nationalistisempaa ja konservatiivisempaa linjaa.^[10] Varakkaan Astan Quds Razavi -säätiön johtajana hänen kampanjansa rahoitus järjestyi helposti. Kyseinen säätiö omistaa Iranissa pankkeja, tehtaita, yrityksiä ja vastaa shiialaisten pyhän paikan Imaami Rezan pyhäkön suojelusta.^[11] Raisi hävisi vaalit, minkä osasyynä pidetään vuonna 2016 julkisuuteen noussutta nauhoitetta, joka käsitteli vuoden 1988 teloituksia.^[4] Vaalien jälkeen Raisi syytti Ruhania vaalivilpistä ja valtionmedian käyttämisestä osana vaalikampanjaa. Hän syytti myös sisäministeriötä, joka hänen mukaansa ei tuonut tarpeeksi äänestyslappuja alueille joilla hänellä oli suurempi kannatus. Valvojien neuvosto otti tapaukseen kantaa ilmoittamalla vaalien olleen rehelliset.^[12]

Vuonna 2019 hänet nimitettiin Iranin korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi.^[13] Myöhemmin hänet nimitettiin asiantuntijaneuvoston varajohtajaksi.^[4]

Iranin presidenttinä

Vuoden 2021 presidentinvaaleissa Raisi valittiin Iranin presidentiksi. Vaalien tulos oli monen mukaan ennalta tiedossa, koska vastaehdokkaiksi hyväksyttiin melko tuntemattomia ja edellisissä vaaleissa heikolla menestyksellä kampanjoineita ehdokkaita. Tunnettuja mahdollisia vastaehdokkaita kuten Mahmud Ahmadinežadia ja Ali Larijania ei hyväksytty ehdokkaiksi.^[14][15]

Raisi astui virkaansa elokuussa 2021. Maata vaivasi talouskriisi, jota pahensivat Yhdysvaltojen pakotteet ja koronaviruspandemia.^[16]

Näennäistieteellisen ajattelun suosio kasvoi Iranin johdon piirissä Raisin presidenttiyden aikana. Valtion varoja on käytetty aatteellisesti motivoituneihin projekteihin, joilla ei ole tieteellistä totuuspohjaa. Eräässä tapaamisessa vuonna 2023 Raisille esimerkiksi väitettiin, että Python-ohjelmointikielellä voi ennustaa tulevaisuutta.^[17]

Potentiaalinen hengellisen johtajan seuraaja

Raisista povattiin Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein seuraajaa.^[18][19] Vuonna 2019 Al Jazeeralle työskentelevä Saeid Golkar arvioi, että Raisi on kaikkein todennäköisin Khamenein seuraaja.^[20] Toinen mahdollinen Ali Khamenein seuraaja on hänen poikansa Mojtaba.^[21]

Kuolema

Pääartikkeli: Varzaqanin helikopterionnettomuus

Raisi kuoli 19. toukokuuta 2024 tapahtuneessa helikopterionnettomuudessa. Häntä kuljettanut amerikkalaisvalmisteinen Bell 212 helikopteri syöksyi maahan Itä-Azerbaidžanin maakunnassa. Samassa turmassa kuoli myös Iranin ulkoministeri Hossein Amir-Abdollahian ja ainakin kuusi muuta kopterissa ollutta henkilöä. Helikopteri oli ylittämässä vuoristoista aluetta kovassa sumussa, ja maahansyöksyn jälkeen se tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa.^{[22][23][24][25]} Raisi oli toinen Iranin presidentti, joka kuoli virassa. Iranin 2. presidentti Mohammad-Ali Rajai kuoli pommi-iskussa vuonna 1981^[26].

Raisin tilalle virkaa tekeväksi presidentiksi nousi Mohammad Mokhber, ja maassa tulee lain mukaan järjestää uudet presidentinvaalit 50 päivän kuluessa. Raisin ensimmäinen kausi presidenttinä olisi päättynyt vuonna 2025.^[27]

Raisin hautajaiset järjestettiin 23. toukokuuta. Tabriziin, jonne Raisin turmakopterin oli alunperin tarkoitus lentää, kokoontui tuolloin kymmeniä tuhansia surijoita, joilla oli mukanaan Iranin lippuja ja Raisin muotokuvia. Hänet on haudattu kotikaupungissaan Mašhadissa sijaitsevaan imaami Rezan pyhäkköön.^[28][29][30]

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ebrahim Raisi Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset VIAF WorldCat Kansalliset Saksa Puola