Ernst Ludwig Kirchner
| Ernst Ludwig Kirchner | |
|---|---|
 Ernst Ludwig Kirchner vuonna 1919. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. toukokuuta 1880 Aschaffenburg Baijeri |
| Kuollut | 15. kesäkuuta 1938 (58 vuotta) Davos, Sveitsi |
| Kansalaisuus | Saksa |
| Taiteilija | |
| Salanimi | Louis de Marsalle |
| Taidesuuntaus | ekspressionismi |
 Nimikirjoitus | |
| Aiheesta muualla | |
| www.ernstludwigkirchner.com | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ]  | |
| Infobox OK | |
Ernst Ludwig Kirchner (6. toukokuuta 1880 Aschaffenburg Baijeri – 15. kesäkuuta 1938 Davos, Sveitsi) oli saksalainen taidemaalari. Hän kuului vuonna 1905 perustetun ekspressionistisen Die Brücke -liikkeen alkuperäisiin jäseniin.[1] Hänet julistettiin vuonna 1938 Saksassa rappiotaiteilijaksi, mutta häntä on sittemmin pidetty yhtenä Saksan suurimmista moderneista taiteilijoista.[2][3]
Nuoruus ja Die Brücken -ryhmä
Kirchner syntyi Aschaffenburgissa, Baijerissa, ja opiskeli arkkitehtuuria ja maalausta Münchenissä ja omaksui siellä Jugend-tyylin[1] ja tapasi Fritz Bleylin. Jälki-impressionismin vaikutuksesta hänen töihinsä tuli voimakkaampia piirteitä vuoden 1905 jälkeen, jolloin hän perusti yhdessä Fritz Bleylin ja muiden arkkitehtiopiskelijoiden kanssa Die Brücke -ryhmän. Kirchner ja Die Brücke järjestivät vuonna 1906 ensimmäisen näyttelynsä.[2] Ryhmä muutti vuonna 1911 Berliiniin. Die Brücken katsotaan hajonneen vuonna 1913.[1] Ryhmän hajoamisen jälkeen hän teki muun muassa Strassenbilder -sarjan vuonna 1915 jossa hän kuvasi sodan aikaista Berliiniä ja väkijoukkoja. Sarjan teoksien perspektiivi oli usein vääristynyt, värit kirkkaita ja räikeitä.[2]
Armeija ja sen jälkeinen ura
Kirchner liittyi vuonna 1915 vapaaehtoisena armeijan palvelukseen ensimmäisessä maailmansodassa. Hän koki hermoromahduksen siellä ja hänet vapautettiin palveluksesta.[2] Armeijan jälkeen hän tuli riippuvaiseksi morfiinista ja alkoholista joista oli riippuvainen koko lopun elämänsä. Hän vietti sen vuoksi pitkiä jaksoja parantoloissa Davosissa Sveitsissä.[2][3] Kirchner muutti sinne asumaan pysyvästi vuonna 1918. Hänen maineensa kasvoi huomattavasti 1920-luvulla ja hän piti näyttelyitä Sveitsissä ja Saksassa. Häneltä tilattiin useita seinämaalauksia Folkwang museoon vuonna 1927, ja seuraavana vuonna hän sai kutsun Venetsian biennaaliin. Hänestä tuli vuonna 1931 Preussin taideakatemian jäsen.[2]
Kirchnerin työt julistettiin rappiotaiteeksi 1930-luvulla kun natsit nousivat valtaan ja hänet pakotettiin eroamaan Berliinin taideakatemiasta.[1][2] Sen seurauksena yli 600 hänen työtään takavarikoitiin julkisista museoista, ja ne joko tuhottiin tai myytiin.[4] Kun natsit vuonna 1938 mieheittivät itävallan, hän ahdistui ajatuksesta että natsit jotka olivat tuhonneet hänen taidettaan Saksassa olivat nyt vajaan 20 kilometrin päässä Davosista. Hän yritti suostutella pitkäaikaisen naisystävänsä Ernan tekemään itsemurhan hänen kanssaan, mutta tämä kieltäytyi. Sen jälkeen Kirchner meni ulos ja ampui kaksi laukausta rintaansa riistäen henkensä itseltään 58-vuotiaana.[3][2]
Hän sai kansainvälistä tunnustusta jo vuodesta 1913 lähtien ja[2] vaikka osa hänen teoksistaan tuhoutui Saksassa vuoden 1938 jälkeen, niitä jäi jäljelle koska lukuisia hänen taideteoksiaan oli ostettu Yhdysvaltoihin tunnettuihin museoihin muun muassa: Museum of Modern Artiin New Yorkiin, Art Institute of Chicagoon, Dallas Museum of Artiin, Solomon R. Guggenheim -museoon New Yorkissa, Metropolitan Museum of Artiin New Yorkissa ja lukuisiin muihin.[4] Nykyisin häntä pidetään Saksassa yhtenä Saksan suurimmista moderneista taiteilijoista.[3] Vuonna 2006 hänen maalauksensa Berliner Straßenszene (1913-1914) myytiin Christie’s huutokauppakamarilla 38 miljoonan dollarin hintaan.[3][5]
Kuvia
-
Marzella, sirkustaiteilijan tytär (1909–1910). -
Polvistunut alaston nainen sermin edessä (1911). -
Nollendorfplatz, Berliini (1912). -
Omakuva jossa Kirchner kuvaa armeijan aikana kokemaansa ahdistusta (1915). -
Armeijasta vapauduttuaan Kirchner asui Davosissa, jossa hän maalasi van Goghin maisemamaalausten ja koloristien innoittamana kirkkailla väreillä (1925). -
Maisema Davosista (1924/1926).
Kuvatekstien lähde:[6]
Lähteet
- ↑ a b c d Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 1, s. 263. Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade. WSOY, 1992. ISBN 951-0-18149-8.
- ↑ a b c d e f g h i Ernst Ludwig Kirchner – Biography and Legacy The Art Story. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e The tragedy of avant garde artist Ernst Kirchner CBS News. 24.1.2016. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Ernst Ludwig Kirchner, (German, 1880–1938) Artnet.com. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Elbaor, Caroline: Nazi-looted Kirchner Painting Stays in German Museum After $1.28 Million Settlement Artnet’news. 4.4.2017. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Ernst Ludwig Kirchner Artworks The Art Story. Viitattu 3.2.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ernst Ludwig Kirchner Wikimedia Commonsissa
- Kornfeld, E. W. & Stauffer, Christine E.: Biography Ernst Ludwig Kirchner (pdf) Kirchner Museum Davos. 1992. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
- Ernst Ludwig Kirchner Guggenheim – Collection Online. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
- Ernst Ludwig Kirchner, German, 1880–1938 he Museum of Modern Art – MoMA. Viitattu 2.2.2021. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
