Gävlen kunta

Gävlen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Gävleborgin lääni
Maakunta Gästrikland
Keskustaajama Gävle
Kuntakoodi 2180
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 613,84 km²
Väkiluku (31.12.2020)  ([2]) 102 904
 – Väestötiheys 63,8 as./km²
www.gavle.se
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo









Gavlejokea Gävlen kaupungissa.
Gävlen linna.
Forsbackan ruukki.
Hamrången kirkko.
Hillen kirkko.
Ön-niminen saari Hedesundassa.
Sevedskvarnin koski Färnebofjärdenin kansallispuistossa.
Mellansjön-järvi.

Gävlen kunta (ruots. Gävle kommun) on Gävleborgin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Gästriklandiin. Kunnan keskustaajama on Gävle.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 613,84 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 102 904 henkeä (31.12.2020).[2]

Gävle on Rauman ystävyyskaupunki.[4]

Vuonna 2007 kunnassa oli 50,97 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 3,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Vuoden 1952 kuntauudistus ei muuttanut kuntajakoa alueella. Vuonna 1969 Hamrången, Hedesundan ja Hillen maalaiskunnat yhdistettiin Gävlen kaupunkiin. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa kaupunkiin liitettiin vielä Valbon maalaiskunta. Samalla kaupunki muuttui Gävlen kunnaksi, sillä Ruotsissa siirryttiin yhteen kuntamuotoon.

Vaakuna

Nykyinen kuntavaakuna on Gävlen kaupungin vanha vaakuna. Myös Hamrången, Hedesundan, Hillen ja Valbon kunnilla oli omat vaakunat.

  • Hamrågen maalaiskunta (1951–1968)
    Hamrågen maalaiskunta (1951–1968)
  • Hedesundan maalaiskunta (1964–1968)
    Hedesundan maalaiskunta (1964–1968)
  • Valbon maalaiskunta (1970)
    Valbon maalaiskunta (1970)

Väestönkehitys

Gävlen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 71 413
1955
  
 75 834
1960
  
 79 262
1965
  
 82 467
1970
  
 84 500
1975
  
 86 911
1980
  
 87 378
1985
  
 87 784
1990
  
 88 568
1995
  
 90 587
2000
  
 90 742
2005
  
 92 205
2010
  
 95 055
2015
  
 98 877
2020
  
 102 904
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 13 642 13,8
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 3 850 3,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 6 144 6,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 75 241 76,1

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 1 625 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 2 240 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 2,6 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 191 022 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 51 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 19,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 61,4 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 19,1 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,1 1,0
  jalostus 20,6 23,5
  palvelut 77,6 74,8
  tuntematon 0,7 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 45 081 43 724
  työpaikkaomavaraisuus 103,1

Taajamat

Kunnassa on 19 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 92,5 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 125 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Gävle 71 033
2 Valbo 7 065
3 Forsbacka 1 702
4 Hedesunda 1 028
5 Norrsundet 968
6 Bergby 816
7 Åbyggeby 811
8 Forsby 651
9 Furuvik 575
10 Hamrångefjärden 509
11 Lund 444
12 Björke 349
13 Trödje 333
14 Norrlandet 329
15 Bönan 316
16 Skutskär* 308[18]
17 Tota 273
18 Berg 213
19 Sälgsjön 207

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Skutskärin taajamassa on 6 075 asukasta, ja se kuuluu pääosin Älvkarlebyn kuntaan.[18]

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]

  • Axmarby
  • Hagsta

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]

  • Alborga
  • Allmänninge (koillinen osa)
  • Allmänninge (lounainen osa)
  • Axmar by
  • Backa
  • Berg + Sjökalla
  • Björke (itäinen osa)
  • Brunnsvik
  • Eskön + Esköränningen
  • Fredrikskans
  • Grankullen
  • Grinduga
  • Hagsta
  • Harkskär
  • Heliga landet
  • Hillevik
  • Hillsjöstrand
  • Häcklinge
  • Hästbo
  • Mårtsbo
  • Oppala
  • Oppala (koillinen osa)
  • Sikvik
  • Småmuren
  • Syltorp
  • Totra
  • Tångberget
  • Utvalnäs
  • Åbyggeby
  • Ölbo
  • Östanbäck + Lund

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

  • Bönan
  • Finnböle
  • Hagsta
  • Lövåsen
  • Norra Åbyggeby
  • Norrlandet
  • Sälgsjön

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Gävlen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Gävle första valkrets (26 valtuutettua)
  • Gävle andra valkrets (22 valtuutettua)
  • Gävle tredje valkrets (17 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Gävlen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 7 7 11 14 13 10 13 12 14 10 15 18 17 12 {{{m2022}}}
  Keskustapuolue 15 15 10 8 5 6 5 4 4 4 4 3 3 4 {{{c2022}}}
  Liberaalit 7 9 9 5 11 11 10 6 4 8 5 5 5 5 {{{fp2022}}}
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 3 0 5 5 3 2 2 3 {{{kd2022}}}
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 2 5 3 4 4 3 4 5 4 3 {{{mp2022}}}
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 41 40 41 44 40 39 34 34 24 28 25 24 20 21 {{{s2022}}}
  Vasemmistopuolue 5 4 4 4 4 4 4 5 10 7 6 4 6 6 {{{v2022}}}
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 4 8 11 {{{sd2022}}}
  Muut 0 0 0 0 0 0 3 0 0 0 0 0 0 0 {{{övr2022}}}
  Yhteensä[24] 75 75 75 75 75 75 75 65 65 65 65 65 65 65 Virhe lausekkeessa: tunnistamaton välimerkki ”{”.

Piirit

Kartta Gävlen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

  • Bomhusin piiri
  • Gävlen Heliga Trefaldighetin piiri (Gävle Heliga Trefaldighets distrikt)
  • Gävlen Marian piiri (Gävle Maria distrikt)
  • Gävlen Staffanin piiri (Gävle Staffans distrikt)
  • Gävlen Tomaksen piiri (Gävle Tomas distrikt)
  • Hamrången piiri
  • Hedesundan piiri
  • Hillen piiri
  • Valbon piiri

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Gävle Heliga Trefaldighet
  • Gävle Staffan
  • Hamrånge
  • Hedesunda
  • Hille
  • Valbo
  • Gävle Maria
  • Bomhus

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Gävle Heliga Trefaldighet (Gävle)
  • Gävle hospitalsförsamling*
  • Gävle Maria
  • Gävle romersk-katolska
  • Gävle Staffan
  • Gävle Tomas
  • Hamrånge
  • Hedesunda
  • Hille
  • Valbo

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.1.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Gävle Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  4. ↑ Pohjoismainen yhteistyö Rauman kaupunki. Viitattu 7.1.2022.
  5. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.1.2022. (ruotsiksi)
  24. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gävlen kunta.
  • Gävlen kunnan kotisivut (ruotsiksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Gävle kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.
  • n
  • k
  • m
Ruotsi Ruotsin 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31.12.2019)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 Ruotsin tilastojen mukaan, katso taulukko Population statistics osoittessa scb.se.
1.Tukholma975 073
2.Göteborg579 281
3.Malmö344 166
4.Uppsala230 767
5.Linköping163 051
6.Örebro155 696
7.Västerås154 049
8.Helsingborg147 734
9.Norrköping143 171
10.Jönköping141 081
11.Uumaja128 901
12.Lund124 935
13.Borås113 179
14.Huddinge112 848
15.Eskilstuna106 859
16.Nacka105 189
17.Halmstad102 767
18.Gävle102 418
19.Sundsvall99 449
20.Södertälje98 979
21.Botkyrka94 606
22.Växjö94 129
23.Karlstad93 898
24.Haninge92 095
25.Kristianstad85 747
26.Kungsbacka84 395
27.Solna82 429
28.Järfälla79 990
29.Luulaja78 105
30.Sollentuna73 857
  • n
  • k
  • m
Pohjoismaiden 50 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2020)
Tilanne 31. joulukuuta 2019 – 1. tammikuuta 2020
1.Tukholma974 073
2.Oslo693 494
3.Helsinki655 281
4.Kööpenhamina632 340
5.Göteborg579 281
6.Aarhus349 983
7.Malmö344 166
8.Espoo290 200
9.Bergen283 929
10.Tampere238 420
11.Vantaa233 383
12.Uppsala230 767
13.Aalborg217 075
14.Oulu205 629
15.Trondheim205 163
16.Odense204 895
17.Turku193 176
18.Linköping163 051
19.Örebro155 696
20.Västerås154 049
21.Helsingborg147 734
22.Stavanger143 497
23.Norrköping143 171
24.Jyväskylä142 477
25.Jönköping141 081
26.Reykjavík131 146
27.Uumaja128 901
28.Bærum127 731
29.Lund124 935
30.Lahti119 917
31.Kuopio119 379
32.Vejle115 748
33.Esbjerg115 483
34.Borås113 179
35.Huddinge112 848
36.Kristiansand111 633
37.Eskilstuna106 859
38.Nacka105 189
39.Frederiksberg104 305
40.Halmstad102 767
41.Gävle102 418
42.Drammen101 386
43.Sundsvall99 449
44.Södertälje98 979
45.Randers97 805
46.Viborg96 921
47.Botkyrka94 606
48.Asker94 441
49.Växjö94 129
50.Silkeborg94 026