Huhtia–Pyhäjärvi
| Huhtia–Pyhäjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Petäjävesi |
| Koordinaatit | 62°15′23″N, 25°15′22″E |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55) |
| Laskujoki | Könkköjoki Karikkoselkään [1] |
| Järvinumero | 14.551.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 127,8 m [1] |
| Pituus | 3 km [1] |
| Leveys | 2,5 km [1] |
| Rantaviiva | 18,5584 km [2] |
| Pinta-ala | 1,92304 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00326291 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 1,7 m [2] |
| Suurin syvyys | 9,43 m [2] |
| Saaria | 11 [2] |
| Isosaari, Jänissaari, kalliosaari | |
 Huhtia–Pyhäjärvi | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Huhtia–Pyhäjärvi on Keski-Suomessa Petäjävedellä kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi. Se kuuluu Jämsän reitin Kintauksen haaraan.[1][2]
Myös Jämsässä on Huhtia-niminen järvi.[3]
Maantietoa
Huhtia–Pyhäjärvi on 3,0 kilometriä pitkä, 2,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 192 hehtaaria eli 1,9 neliökilometriä. Järven seutu on mäkimaata, jossa pohjoispuolella kohoavat mäkien rinteet laskeutuvat veteen asti. Länsirannasta kohoava Palvavuori kohoaa 220 metrin korkeuteen mpy. ja se näkyy selvästi järvelle. Samoin tekee koillispuolella yhtä korkeana kohoavana Rahamäki. Huhtiaa ja Pyhäjärveä yhdistävä vesiväylä on kapea, niitä erottaa pohjoiseen työntyvä Kiviniemi. Huhtia on huomattavasti Pyhäjärveä suurempi. Järvi on rannoiltaan muodokas, ja siinä on useita pitkiä ja kapeita lahtia, kuten luoteeseen suuntaava Palvalahti, jonka pohjoispuolitse kulkee Petäjävedentie.[1][2][4][5]
Järvellä on 11 saarta, joiden yhteispinta-ala on 20,8 hehtaaria, mikä tekee 11 % järven pinta-alasta. Saarista kaksi ovat alle aarin kokoisia, seitsemän on alle hehtaarin, ja kaksi on yli hehtaarin kokoisia. Suurin saari on pääaltaan keskellä sijaitseva yli viidentoista hehtaarin laajuinen Isosaari. Muita saaria ovat Pienisaari, Ykspuinen, Pyöreäsaari, Pieni Jänsissaari, Jänissaari ja Kalliosaari. Pyhäjärvi puolestaan on lähes saareton.[1][2]
Huhtia–Pyhäjärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on saatu 3,26 miljoonaa kuutiometriä eli 0,00326 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 1,7 metriä ja suurin syvyys löytyy Palvalahden syvänteessä oleva 9,4 metriä. Järven itäisessä osassa on noin kahdeksan metriä syvää. Pyhäjärveä ei ole luodattu.[1][2]
Järven rantaviivan pituus on 18,6 kilometriä. Orivesi–Jyväskylä-rautatie seuraa Huhtian pohjoisrantojen rantaviivaa tiukasti, kun taas valtatie 18 kulkee hieman kauempana rannasta. Parin kilometrin päässä lännessä sijaitsevalla Petäjäveden kirkonkylän asutus ei ylety järvelle.[1][2]
Vedenlaatu
Huhtian vedenlaatu luokiteltiin 2000-luvun alussa hyväksi, Pyhäjärven laatu luokiteltiin puolestaan erinomaiseksi.[6]
Vesistösuhteet
Huhtia–Pyhäjärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) Ala-Kintauksen valuma-alueella (14.55), jonka Huhtian alueeseen (14.551) se kuuluu. Suurin tulojoki on Ala-Kintauksesta alkava laskjoki, joka virtaa matkallaan padotun Kipposen (31 ha) läpi. Pian padon ja naulatehtaan ohitettuaan joki muodostaa Rautajalan (6 ha) järven, johon pohjoisesta tuleva ja Salmijärven kautta virtaava Saukkopuro laskee. Huhtian itäpäähän tulee idästä virtaava Koisjärvenjoki, joka laskee Huhtiaan Pajulammen (8 ha) kautta. Koisjärvenjoen valuma-alueella (14.558 [7]) sijaitsevat esimerkiksi Pieni Koisjärvi (19 ha) ja Iso Koisjärvi (54 ha). Muita Huhtiaan laskevia tulo-ojia ovat Saarijärvestä alkava oja, joka laskee Palvalahden suulle, ja Virattomanpuro, joka laskee Pyhäjärven eteläpäähän Pyhälahteen.[1][2][8]
Huhtian laskujoki Könkköjoki on samalla Ala-Kintauksen (721 ha) laskujoki. Se laskee Jämsänvesi–Petäjänveden Karikkoselkään useiden koskien kautta. Huhtia–Pyhäjärven vedenpinta sijaitsee 127,8 metrin korkeudella mpy., joten puolentoista kilometrin matkalla kertyy joelle pudotusta 16,7 metriä.[1][2][8]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i j k Huhtia-Pyhäjärvi, Petäjävesi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ Huhtia (14.529.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ Huhtia-Pyhäjärvi, Petäjävesi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ Huhtia-Pyhäjärvi, Petäjävesi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ 1.2.5.19 Huhtia (s. 44/98) Jämsänjokilaakson Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Viitattu 29.1.2021.
- ↑ Koisjärvenjoen valuma-alue (14.558) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.2.2023.
- ↑ a b Huhtia-Pyhäjärvi (14.551.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 2.2.2023.
Jämsän reitin valuma-alue (14.5)
| Kymijoen vesistö (14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen vesistö (35) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) | ||||||||||||||||||
| Jämsänjoen alue (14.51) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Iso Rautaveden alue (14.52) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Petäjäveden alue (14.53) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pengerjoen valuma-alue (14.54) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55) | noin 40 kohdetta
|
