Liljakukko
| Liljakukko | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Osalahko: | Cucujiformia |
| Yläheimo: | Lehtikuoriaismaiset Chrysomeloidea |
| Heimo: | Lehtikuoriaiset Chrysomelidae |
| Alaheimo: | Chrysomelinae |
| Tribus: | Criocerini |
| Suku: | Lilioceris |
| Laji: | lilii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Lilioceris lilii | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Liljakukko (Lilioceris lilii) on lehtikuoriaisten heimoon kuuluva kovakuoriainen. Liljakukko on alun perin lähtöisin Aasiasta ja Keski-Euroopasta, mutta viime vuosina se on levinnyt Suomessa etelästä pohjoiseen päin. Suomessa liljakukosta on tehty ensimmäinen havainto Kirkkonummen Jorvaksessa vuonna 1944, jossa se oli esiintynyt ainakin kolme vuotta aikaisemmin. Liljakukko syö liljakasvien (Liliaceae) heimoon kuuluvia kasveja erityisesti liljojen (Lilium) ja pikarililjojen (Fritillaria) lehtiä ja muita osia. Aikuinen liljakukko on pääväriltään kirkkaanpunainen ja rakenteeltaan pitkänomainen ja pituudeltaan noin 6–7 mm. Aikuisen pää, raajat ja tuntosarvet ovat mustat. Liljakukon munat ovat pieniä ja mustia ja toukat pitkänomaisia ja oranssinpunaisia. Liljakukon sukulainen on kielokukko (Lilioceris merdicera), jotka voi helposti sekoittaa keskenään. Helpoiten lajit erottaa toisistaan siitä, että liljakukolla on mustat jalat ja kielokukolla punaiset.
Kesällä liljakukon toukkia ja aikuisia voi torjua manuaalisen torjunnan lisäksi pyretriini- ja pyretroidipohjaisilla ruiskutteilla. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on ollut puutarhojen koristekasvien kovakuoriaisten torjuntaan saatavilla bifentriinia, tiaklopridia ja imidaklopridia tehoaineina sisältäviä sumutteita. Liljakukon kannan luontaisia säätelijöitä ovat ainakin Tetrastichus setifer, Lemophagus errabundus, Lemophagus pulcher, Meigenia simplex, Meigenia uncinata, Mesochorus lilioceriphilus ja Diaparsis jucunda.
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Liljakukko (Lilioceris lilii)
- Vieraslajit: Liljakukko (Lilioceris lilii)
- Rea Peltola, Helsingin sanomat: Liljakukko syö liljat lehdettömiksi Liljakukot tulevat esiin varhain keväällä, julkaistu 1.5.2003[vanhentunut linkki]
- Ikkuna Suomen luontoon: Kielokukko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Hyonteismaailma.fi - Liljakukko (Arkistoitu – Internet Archive) Oy Transmeri Ab
- Lars-Henrik Olsen, kuvittanut Jakob Sunesen, suomentanut Jani Kaaro: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa, Gummerus Kustannus Oy 2006, ISBN 951-20-6769-2
- Diamina 1999, Tero Piirainen: Liljakukko (Arkistoitu – Internet Archive)
- Helena Kroon, Biology of Lilioceris lilii (Coleoptera:Chrysomelidae) and the occurrence of their parasitoids in Sweden, Sveriges Lantbruksuniversitet, 2009 (englanniksi) (pdf)
- Lily Leaf Beetle Lilioceris lilii, University of Massachusetts Amherst (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Andrew Salisbury, The biology of the lily beetle, Lilioceris lilii (Scopoli) (Coleoptera: Chrysomelidae), a thesis submitted for the degree of Doctor of Philosophy of Imperial College London, 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) (pdf)
- ITIS: Lilioceris lilii (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Lilioceris lilii (lily leaf beetle) (englanniksi)
| ||||||||||
