Paleogeenikausi
| Paleogeenikauden jako | ||||
|---|---|---|---|---|
| kausi | epookki | vaihe | Ikä (mvs) | |
| Neogeeni | mioseeni | Akvitania | nuorempi | |
| Paleogeeni | oligoseeni | Khatt | 23,03–28,1 | |
| Rupel | 28,1–33,9 | |||
| eoseeni | Priabona | 33,9–38,0 | ||
| Barton | 38,0–41,3 | |||
| Lutetia | 41,3–47,8 | |||
| Ypres | 47,8–56,0 | |||
| paleoseeni | Thanet | 56,0–59,2 | ||
| Selandia | 59,2–61,6 | |||
| Dania | 61,6–66,0 | |||
| Liitu | myöhäis | Maastricht | vanhempi | |
| Paleogeenikauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1] | ||||
Paleogeenikausi oli geologinen ajanjakso 65,5–23,03 miljoonaa vuotta sitten. Kausi oli kenotsooisen maailmankauden ensimmäinen kausi ja sitä seurasi neogeenikausi. Paleogeenikausi jaetaan paleoseeniin, eoseeniin ja oligoseeniin, joita pidettiin aiemmin tertiäärikauden epookkeina. Paleogeenikausi alkoi liitukauden lopun joukkotuholla. Paleogeenikautta voidaan kutsua myös alatertiääriksi.[2]
Linnut ja nisäkkäät olivat olennainen osa paleogeenikautta. Nisäkkäät kehittyivät sen aikana ja niiden lajimäärä kasvoi huomattavasti. Myös lintulajisto lisääntyi ja runsastui. Ilmasto oli hyvin lämmin paleogeenikauden alussa paleoseenijakson loppupuolella. Lämpötila nousi tuolloin huippuunsa. Maahan iskeytyi kauden keskivaiheilla eoseenijakson lopussa kaksi valtavaa asteroidia, jotka tuhosivat suuren osan planeetan eliöstöstä.
Lähteet
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paleogeenikausi.
Maapallon geologinen historia
| Hadeeinen aioni (4 567–4 000 mvs) |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arkeeinen aioni (4 000–2 500 mvs) | eoarkeeinen (4 000–3 600 mvs) • paleoarkeeinen (3 600–3 200 mvs) • mesoarkeeinen (3 200–2 800 mvs) • neoarkeeinen (2 800–2 500 mvs) | ||||||
| Proterotsooinen aioni (2 500–541 mvs) | paleoproterotsooinen (2 500–1 600 mvs) • mesoproterotsooinen (1 600–1 000 mvs) • neoproterotsooinen (1 000–541 mvs) | ||||||
| Fanerotsooinen aioni (541 mvs – nykyaika) |
| ||||||
