Rahkasammalet
| Rahkasammalet | |
|---|---|
 Rahkasammalta | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Sammalet Bryobionta |
| Kaari: | Lehtisammalet Bryophyta |
| Luokka: | Sphagnopsida |
| Lahko: | Sphagnales |
| Heimo: | Sphagnaceae |
| Suku: | Rahkasammalet Sphagnum L. |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Rahkasammalet (Sphagnum) on laajahko sammalten suku. Lajeja kasvaa soilla, missä ne hallitsevat pohjakerrosta, ja kosteilla tundra-alueilla. Lajeja esiintyy pääasiassa pohjoisella pallonpuoliskolla. Pohjoisimmat esiintymät ovat Huippuvuorilla. Eteläisellä pallonpuoliskolla lajimäärä on pienempi.
Rahkasammalet muodostavat maatuessaan turvetta. Vuodessa rahkasammalen yläosa kasvaa pituutta noin sentin, ja alaosa maatuu turpeeksi. Rahkasammal viihtyy happamassa maassa, ja osittain maatuneen rahkasammalen muodostama turve on niin hapanta, etteivät yleiset puulajit ja monet varvut menesty siinä. Toisille varpulajeille rahkasammalturve on oivallinen kasvualusta. Lajit voivat imeä suuria määriä vettä soluihinsa, jotkin lajit voivat pidättää 20 kertaa kuivapainonsa verran vettä. Turvetta käytetään tästä syystä maanparannusaineena. Monissa kielissä rahkasammalen nimi on joko valkosammal tai turvesammal, ja se on helpoimmin tunnistettavissa vaaleanvihreästä tai -punertavasta väristään. Rahkasammalia on hyvin monen värisiä – vihreän-, punaisen-, keltaisen- tai punaruskeansävyisiä.
Suomessa esiintyvät rahkasammallajit
Sektio Sphagnum
Sphagnum-sektioon kuuluu 54 lajia. Ne ovat suuria ja möyheitä. Niiden varsilehdet ovat leveä- ja pyöreäkärkisiä, suurempia tai ainakin yhtäsuuria kuin haaralehdet.[1]
- Sphagnum affine – rannikkorahkasammal
- Sphagnum centrale – vaalearahkasammal
- Sphagnum magellanicum – punarahkasammal
- Sphagnum palustre – etelänrahkasammal
- Sphagnum papillosum – kalvakkarahkasammal
Sektio Rigida
Rigida-sektioon kuuluu viisi lajia. Ne ovat vaaleita ja niillä on pienet ja kolmiomaiset varsilehdet.[2]
- Sphagnum compactum – paakkurahkasammal
Sektio Insulosa
Tähän sektioon kuuluu vain yksi laji.[3]
- Sphagnum aongstroemii – kuultorahkasammal
Sektio Squarrosa
Squarrosa-sektioon kuuluu neljä lajia. Ne ovat keski- tai suurikokoisia, vihreitä tai kellanruskeita. Niiden haaralehdet ovat siirrottavakärkisiä.[4]
- Sphagnum squarrosum – okarahkasammal
- Sphagnum teres – lettorahkasammal
Sektio Subsecunda
Subsecunda-sektioon kuuluu 99 lajia.[5]
- Sphagnum auriculatum – rantarahkasammal
- Sphagnum contortum – käyrälehtirahkasammal
- Sphagnum inundatum – luhtarahkasammal
- Sphagnum platyphyllum – lamparerahkasammal
- Sphagnum subsecundum – keräpäärahkasammal
Sektio Cuspidata
Cuspidata-sektioon kuuluu noin 55 lajia. Ne ovat yleensä vaaleita ja isokokoisia. Varsilehdet ovat usein haaralehtiä lyhyempiä, kolmiomaisia tai risakärkisiä.[6]
- Sphagnum angustifolium s.l. (S. recurvum)
- Sphagnum angustifolium – rämerahkasammal
- Sphagnum fallax – sararahkasammal
- Sphagnum flexuosum – sirorahkasammal
- Sphagnum cuspidatum s.l.
- Sphagnum annulatum – rimpirahkasammal
- Sphagnum balticum – silmäkerahkasammal
- Sphagnum cuspidatum – kuljurahkasammal
- Sphagnum jensenii – pohjanrimpirahkasammal
- Sphagnum majus – vajorahkasammal
- Sphagnum lindbergii – aaparahkasammal
- Sphagnum obtusum – kuovinrahkasammal
- Sphagnum pulchrum – kurjenrahkasammal
- Sphagnum riparium – haprarahkasammal
- Sphagnum tenellum – hentorahkasammal
Sektio Polyclada
Tähän sektioon kuuluu vain yksi laji.[7]
- Sphagnum wulfianum – pallopäärahkasammal
Sektio Acutifolia
Acutifolia-sektioon kuuluu 60 lajia. Ne ovat pieniä tai keskikokoisia ja niiden haaralehdet ja varsilehdet ovat samankokoisia.[8]
- Sphagnum capillifolium – kangasrahkasammal
- Sphagnum fimbriatum – viitarahkasammal
- Sphagnum fuscum – ruskorahkasammal
- Sphagnum girgensohnii – korpirahkasammal
- Sphagnum molle – nummirahkasammal
- Sphagnum quinquefarium – särmärahkasammal
- Sphagnum rubellum – rusorahkasammal
- Sphagnum russowii – varvikkorahkasammal
- Sphagnum subfulvum – pohjanrahkasammal
- Sphagnum subnitens – kirjorahkasammal
- Sphagnum warnstorfii – heterahkasammal[9]
Käyttö
Rahkasammalta voidaan käyttää rakennusten eristemateriaalina. Perinteisesti sitä on käytetty etenkin ylä- ja alapohjien eristämiseen.[10] Saamelaiset ovat käyttäneet rahkasammalta vauvan kuivikkeena ja lämmikkeenä.[11] Nykyisin kuivattua rahkasammalta voi käyttää vauvanhoidossa kestovaippojen täytteenä.[12] Kuivattu rahkasammal soveltuu myös hyvin WC-paperin korvikkeeksi kompostikäymälään, jossa se toimii samalla kuivikkeena.[13]
Kirjallisuus
- Jukka Laine, Pirkko Harju, Tuuli Timonen, Anna Laine, Eeva-Stiina Tuittila, Kari Minkkinen ja Harri Vasander: The Intricate Beauty of Sphagnum mosses - a Finnish Guide for Identification (Helsingin yliopisto, Metsäekologian laitoksen julkaisuja nro 39, 2009)
Lähteet
- ↑ efloras.org Sect. Sphagnum
- ↑ efloras.org Sect. Rigida
- ↑ efloras.org Sect. Insulosa
- ↑ efloras.org Sect. Squarrosa
- ↑ efloras.org Sect. Subsecunda
- ↑ efloras.org Sect. Cuspidata
- ↑ efloras.org Sect. Polyclada
- ↑ efloras.org Sect. Acutifolia
- ↑ Ulvinen, T ja Syrjänen, K: Suomen sammalten levinneisyys eliömaakunnissa. Suomen ympäristökeskus, 2009. ISBN 978-952-11-3247-6.
- ↑ Marja Halttunen ja Jussi Kuusisto: Puurakenteiden tilkemateriaalit 2011. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.1.2020.
- ↑ Linne, Carl von: Lapin kasveja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1991.
- ↑ Tuormaa, Markus: Sammalvaipoissa retkeilyä. Elonkehä, 4/2019. Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry.
- ↑ Dorff, Maria: Rahkasammal – Omavaraistalouden monipuolinen hyötykasvi omavaraopisto.fi. Viitattu 22.1.2020.
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Rahkasammalet – Sphagnum
- ITIS: Sphagnum (englanniksi)
|
