Tiibetiläis-burmalaiset kielet

Tiibetiläis-burmalaiset kielet on sinotiibetiläisten kielten toinen merkittävä haara siniittisten kielten ohella. Tiibetiläis-burmalaisille kielille on ominaista toonit sekä perussanavartalojen yksitavuisuus.^[1]

Kielihaaran tutkimus on yhä kesken, ja sen kielet voidaan luokitella usein tavoin. Luokittelu Shaferin (1974) mukaan:^[1]

bodilaiset (tiibetiläiset) kielet
- tiibet, 4 miljoonaa puhujaa Itä- ja Keski-Aasiassa
  - länsitiibet
    - balti
    - ladakhi
  - keskitiibet
    - šerpa
    - lhasa
    - gTsang
    - dBus
  - etelätiibet
    - dzongkha
  - koillistiibet (amdo)
  - itätiibet (kham)
  - lisäksi joskus tiibetiksi luokiteltavat gurung ja tamang
- aluentše, 500 000 puhujaa Etelä-Kiinassa
- newari, 500 000 puhujaa Nepalissa
- jiarong, 100 000 puhujaa Sichuanissa
- kebumtam, 400 000 puhujaa Bhutanissa
- šartšagpakha, 400 000 puhujaa Bhutanissa
barilaiset kielet
- garo, 400 000 puhujaa Assamissa
- bara-bodo, 360 000 puhujaa Assamissa
- tripuri, 330 000 puhujaa Tripurassa
- falam-tsin, 100 000 puhujaa Burmassa ja Assamissa
- tiddim-tsin, 350 000 puhujaa Burmassa ja Assamissa
- meitei, 1,1 miljoonaa puhujaa Intiassa ja Bangladeshissa
- džingpho, 600 000 puhujaa Burmassa
lolo-burmalaiset kielet
- burma, 25 miljoonaa puhujaa Burmassa
- arakan, 1 miljoonaa puhujaa Burmassa, Bangladeshissa ja Intiassa
- bai, 1 miljoona puhujaa Kiinassa
- hani, 520 000 puhujaa Kiinassa ja Vietnamissa
- lahu, 600 000 puhujaa
- lisu, 800 000 puhujaa
- nasi (naxi), 250 000 puhujaa
- tudžia, 200 000 puhujaa
- ji, 1,8 miljoonaa puhujaa Sichuanissa
karenilaiset kielet, Burma ja Thaimaa
- karen, 4 miljoonaa puhujaa
- kaja, 250 000 puhujaa
- pwo, 1,3 miljoonaa puhujaa
- sgaw, 2 miljoonaa puhujaa
nungilaiset kielet
- rawang, 100 000 puhujaa
- drung
- norra
- rung