Vähä-Huilu
| Vähä-Huilu | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Harjavalta |
| Koordinaatit | 61°21′53″N, 22°06′57″E |
| Mittaustietoja | |
 Vähä-Huilu | |
| [ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]  | |
| Infobox OK | |
Vähä-Huilu on Satakunnassa Harjavallassa sijaitseva kuivatettu järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Harjunpäänjoen valuma-alueen Kovelinojan valuma-alueeseen. Järven paikalla sijaitsee nykyään Vähä-Huilun niminen avosuo, joka syntyi 1800-luvulla järvenlaskun seurauksena.[1][2][3]
Maantieto
Nykyisen järven paikalla sijaitseva avosuo on kilometrin pituinen ja sen luoteispäässä suo jatkuu metsittyneenä suona. Koko suon pituudelta on kaivettu yksi kuivatusoja, joka yhtyy Iso-Huilusta laskevaan laskuojaan. Oja jatkaa Osonojana ja muuttuu alajuoksulla Kovelinojaksi ennen yhtymistään Harjunpäänjokeen Kaasmarkussa Ulvilassa.[2]
Mittaamalla vuoden 1856 Kalmbergin kartastosta järven mittoja, voidaan mittakaavan avulla saada summittainen käsitys järven silloisista mitoista. Kartassa järvellä on sama muoto kuin nykyisellä suolla. Järvi olisi Kalmbergin kartan mukaan noin 1,1 kilometriä pitkä ja 200 metriä leveä.[3]
Historiaa
Silloisen Kokemäen ja nykyisen Harjavallan Niuttalasta kotoisin oleva Jacob Hermu ja muut hankkeen osalliset anoivat vuonna 1816 lupaa kuivattaa Vähä-Huilujärven. Päätös annettiin vuonna 1825, jonka jälkeen järvi on kuivatettu avosuoksi. Myös Iso-Huilujärven kuivatuspäätöksessä on samat päivämäärät.[4][5]
Hermun anomuksessa järveä kutsuttiin "Vähä-Huilujärveksi". Kalmbergin kartastosa 1855–1856 järven nimi kirjoitettiin "Wähäjärvi" ja sen vieressä ollutta Iso-Huilua taas "Huilujärvi".[3][4][6]
Lähteet
- ↑ OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 15.1.2015.
- ↑ a b Vähä-Huilu, Harjavalta Maanmittauslaitos. Viitattu 13.1.2015.
- ↑ a b c Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: vihreälle kartalle (fc20050700.jpg), 1855-56
- ↑ a b Turun maakunta-arkisto: Vähä-Huilujärven kuivatus (Arkistoitu – Internet Archive), 1825
- ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. 256. Kansatieteellinen arkisto 19. Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY.
- ↑ Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta Kokemäeltä: 1143 07+04 Ia. Kokemäki, Arkistolaitos
Kokemäenjoen vesistö (35)
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |
Kokemäenjoen alue (35.1)
| Rajautuvat vesistöt ja vesistön osat: | Kuutilonojan valuma-alue (83.041) • Pietniemenojan valuma-alue (83.039) • Lahdenojan valuma-alue (83.033) • Harjajuovan–Pinkjärven valuma-alue (83.027) • Eurajoen vesistö (34) • Loimijoen valuma-alue (35.9) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Karvianjoen vesistö (36) • Kellahdenojan valuma-alue (3.046) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kokemäenjoen alaosan alue (35.11) | Kokemäenjoki • Pappilanjärvi | ||||||||||||||||||
| Kokemäenjoen yläosan alue (35.12) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kuloveden alue (35.13) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) | noin 60 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Kauvatsanjoen valuma-alue (35.15) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Saikkalanjoen valuma-alue (35.16) | noin 50 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Sammunjoen valuma-alue (35.18) | Sammunjoki • Ruokojärvi • Sammakkajärvi • Lailujärvi • Pikku Murtojärvi • Murtojärvi • Iso-Kuovanen • Vihdanlammi • Hanhijärvi • Houhajärvi | ||||||||||||||||||
| Tattaranjoen valuma-alue (35.19) | Tattaranjoki • Leistilänjärvi (kuivatettu järvi) |
