Malmirata

Malmirata, Ofotbanen
Malmirata Pohjois-Ruotsin kartalla
Malmirata Pohjois-Ruotsin kartalla
Perustiedot
Reitti Luulaja–Narvik
Avattu 1888, 1903
Omistaja Ruotsin valtio
Norjan valtio
Ylläpitäjä Liikennevirasto (Ruotsi),
Jernbaneverket (Norja)
Liikenne
Liikennöitsijä(t) MTAB
CargoNet
Veolia Transport
Tekniset tiedot
Pituus 473 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 435 mm
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus Luulaja–Narvik
Ohjauskeskus Boden (Luulaja–valtionraja),
Narvik (valtionraja–Narvik)
Miehitetyt asemat Luulaja, Boden, Narvik
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta ATC
Luulaja–Kiiruna–Narvik
Km   Lyh. Liikennepaikat
Fagernesterminalen
Kleivhammeren (28 m)
Sjøsida
Knusserbacken
477 Narvikin satama
475 Øvre Kleiva
473 Nk Narvik
469 Djupvik
463 Sts Straumsnes
455 Rbk Rombak
446 Ktr Katterat
440 Søs Søsterbekk
435 Bif Bjørnfjell
434 valtakunnanraja Ruotsi–Norja
433 Rgn Riksgränsen
430 Kjå Katterjokk
426 Vj Vassijaure
423 Läk Låktatjåkk
415 Kopparåsen
406 Bln Björkliden
399 Akt Abisko Turiststation
397 Ak Abisko Östra
388 Soa Stordalen
375 Kpe Kaisepakte
365 Sbk Stenbacken
355 Tnk Torniojärvi (Torneträsk)
345 Bfs Bergfors
336 Rsn Rensjön
325 Rut Rautas
315 Kv Krokvik
Pai Pahtajoki
Lui Luossajärvi
uusi Kiirunan ratayhteys
306 Kral Kiirunan veturivarikko
305 Kmb Kiirunan malmiratapiha
304 Kra Kiruna C
297  Svappavaaraan
297 Rsi Råtsi
290 Kx Kalixfors
283 Gy Haukivuopa (Gäddmyr)
276 Sjka Šiška (Sjisjka)
272 Lap Lapinvaara (Lappberg)
265 Ktm Kaituma (Kaitum)
262 Fjå Fjällåsen
249 Har Harrå
237 Håk Håmojåkk
227 Lin Liinajoki (Linaälv)
214 Stk Siikajärvi (Sikträsk)
215 Vtå Vitåfors
213 Kos Koskulskulle
211 Mbg Malmberget
205  Östersundiin
204 Gv Jällivaara (Gällivare)
198 Aik Aitik
194
194 Kaa Koijuvaara
191 Hrt Harrijärvi (Harrträsk)
184 Rps Ripats
173 Nrt Nuortikono (Nuortikon)
166 Klv Kilvo
156 Ntv Nattavaara
144 Kva Koskivaara
143 Pc Polcirkeln
122 Nte Nuorttagievlle
123 Mk Murjek
114 Tet Tolikberget
107 Nb Näsberg
93 Lkä Lakaträsk
85 Glt Gullträsk
75 Stä Sandträsk
67 Grs Gransjö
54 Lså Ljuså
44 Hfs Holmfors
40  Haaparannalle
40 Bud Buddbyn
37 Bodenin ohitusraide
36 Bdn Boden C
36  Bräckeen
35 Bodenin ohitusraide
28 Svt Sävast
19 Sby Norra Sunderbyn
14 Sus Sunderbynin sairaala
9 Gst Gammelstan
9
Vanha yhd. kuljetusten terminaali
5 Karlsvikshyttan
5 Nvn Notviken
0 Le Luulaja
Lemb Malmiratapiha
Sandskär
(uusi malmisatama)
Merkkien selitykset
Infobox OK

Malmirata (ruots. Malmbanan) on Ruotsin ja Norjan rataverkkoon kuuluva 500 kilometrin mittainen rataosuus, joka alkaa Perämeren rannikolta Luulajan kaupungista Ruotsissa ja päättyy Atlantin valtameren rantaan Narvikissa Norjassa. Norjan puoleinen osuus on nimeltään Ofotbanen.

Rataosan suurin käyttäjä on kaivosyhtiö LKAB:n tytäryhtiö MTAB, joka kuljettaa Kiirunan ja Malmbergetin kaivoksista louhittua rautamalmia Luulajan ja Narvikin satamiin, joissa malmi kuormataan laivoihin vientiä varten. Malmirata ei ole Ruotsin ainoa malminkuljetusta varten rakennettu rautatie, mutta Luulaja–Narvik-osuus on niistä tunnetuin.

Rataosuus Jällivaaran ja Luulajan välillä valmistui 1888, ja viimeinen osuus Kiirunasta Narvikiin valmistui 14. heinäkuuta 1903. Rataosuuden vihki käyttöön kuningas Oskar II. Kiirunan ja valtakunnanrajan välinen osuus oli yksi Ruotsin ensimmäisiä pidempiä sähköistettyjä rataosia. Sähköistys valmistui vuonna 1915.

Raskaan malmiliikenteen hoitoa varten radalle hankittiin Ruotsin vahvimmat höyryveturit, jotka myöhemmin korvattiin vahvemmilla sähkövetureilla. Malmiradan sähkövetureista tunnetuimpia olivat lähes 40 vuotta vanhat kolmiyksikköiset Dm3-kiertokankisähköveturit, joiden korvaaminen saksalaisvalmisteisilla kaksiosaisilla IORE-sähkövetureilla alkoi vasta vuosituhannen vaihteessa.

Malmirata on rautatieharrastajien suosima nähtävyys, eritoten Dm3-vetureiden käytön jatkuvasti vähentyessä ja uuden IORE-vetokaluston lisääntyessä.

Kuvia

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malmirata Wikimedia Commonsissa
  • LKAB
  • Malmbanan.se (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Järnväg.net – Malmbanan Luleå–Boden–Gällivare–Kiruna–Narvik (Arkistoitu – Internet Archive)


Tämä rautateihin tai rautatieliikenteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.